Vastustuskykyinen kaupunki – Kaupunkisuunnittelu pandemioiden ennaltaehkäisyn välineenä (RECIPE) -hankkeen ensimmäinen kevät on ollut kiireinen mutta erittäin antoisa. Tutkijamme ovat osallistuneet erilaisiin tapahtumiin, konferensseihin ja työpajoihin ja myös tutkimus on ottanut aimo harppauksen eteenpäin. Huhtikuussa viestiä RECIPEn tavoitteista pandemiakestävämmän kaupunkisuunnittelun edistämiseksi on jaettu muun muassa Maailman tuberkuloosipäivän tapahtumissa yhteistyössä THL:n kanssa, THL:n tiistaiseminaarissa, Kaupunkitutkimuksen päivillä Tampereella sekä Arkkitehtipäivillä Kuopiossa. Toukokuussa RECIPE oli esillä muun muassa Suomen Akatemian Tutkittua tietoa kriiseistä -seminaarissa sekä Conceptions of Library and Information Science –konferenssissa Oslossa.
RECIPEn tutkijat kävivät kevään aikana kertomassa tutkimuksestaan erilaisissa ammatti- ja koulutustilaisuuksissa. Esimerkiksi kesäkuussa RECIPE oli mukana European Advanced Course on Clinical Tuberculosis (EACCTB) -koulutuksessa Helsingissä. EACCTB on vuosittain järjestettävä tuberkuloosiin erikoistunut koulutus terveydenhuollon ammattilaisille, ja tänä vuonna sen toteutuksesta vastasi RECIPEssä mukana oleva keuhkoterveysjärjestö Filha ry. Muita yhteistyötahoja olivat Hollannin tuberkuloosisäätiö KNCV, Karolinska institutet ja eurooppalainen tuberkuloositutkijoiden yhteisö TBnet. Koulutuksessa kuultiin myös RECIPE-hankkeen johtajan, professori Helka-Liisa Hentilän puheenvuoro kaupunkisuunnittelun roolista pandemioiden ehkäisemisessä. RECIPEn tutkijat osallistuivat myös aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun eri sidosryhmien kanssa. Muun muassa RECIPEn Terveyshistoria -tutkimusryhmän johtaja Heini Hakosalo osallistui SITRAn Demokratian puolustusdialogeja –keskusteluun yhdessä muiden PANDEMICS-ohjelman hankkeiden kanssa – näistä dialogeista on luvassa SITRAn yhteenveto syksyllä.
Sidosryhmien Rotunda
Keväämme kohokohta oli ensimmäinen hankkeen sidosryhmille suunnattu seminaari Rotunda, joka järjestettiin 4.5. Zoom-etätapahtumana. Seminaarissa pohdittiin RECIPEn teemoja terveyshistorian, luonnon monimuotoisuuden, kaupunkiympäristöjen ja terveyden edistämisen sekä kaupunkisuunnittelun ja vuorovaikutuksen näkökulmista.
Dosentti, terveyshistorioitsija Heini Hakosalo kertoi esityksessään kaupunkipandemioista viimeisten 200 vuoden aikana sekä pohti muun muassa miten pandemioiden jäljet näkyvät kaupungeissamme ja miten lääketieteen muuttuvat käsitykset pandemioista ovat vaikuttaneet kaupunkisuunnitteluun. Hakosalo tarkasteli historiallisten esimerkkien avulla tapoja, joilla kaupunkitilaa muokkaamalla on koetettu vaikuttaa asukkaiden terveyteen samalla vaikuttaen myös kaupunkien fyysiseen ja esteettiseen ilmeeseen, päätöksentekoon, sosiaaliseen rakenteeseen ja asukkaiden välisiin suhteisiin, liikkumiseen, kauppaan ja talouteen.
Kaupunkiympäristö ja terveys -tutkimusryhmän johtajat, professori Raija Korpelainen ja dosentti Tiina Ikäheimo esittelivät yhdessä Luonnon monimuotoisuus -tutkimusryhmän johtajan, tutkimusprofessori Hannu Fritzen kanssa RECIPEn tutkimusta, joka tarkastelee rakennetun ympäristön, sen monimuotoisuuden sekä sään ja ilmansaasteiden yhteyttä liikkumiseen, tartuntatautien esiintyvyyteen, immunologiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Taustalla on ajatus siitä, että monimuotoiset kaupunkiympäristöt voivat edistää liikkumista, parantaa vastustuskykyä sekä fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Tämän tutkimusyhteistyön tavoitteena on tuottaa tietoa terveyttä edistävän suunnittelun ja päätöksenteon tueksi erityisesti kaupunkimaisissa ympäristöissä.
Kaupunkisuunnittelu -tutkimusryhmän johtaja, dosentti Emilia Rönkkö ja Vuorovaikutus -tutkimusryhmän johtaja, tutkijatohtori Anna Suorsa johdattelivat kuulijat pohtimaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen teemoja kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Jotta kaupungit voivat ennakoida ja parantaa valmiuksiaan tulevien pandemioiden varalle, on tärkeää selvittää millä keinoilla muutosjoustavimmat tai vastustuskykyisimmät kaupungit ovat selvinneet koronan vaikutuksista ja mitkä tekijät ovat oleellisia kaupunkien kokonaiskestävyydelle. Tutkimuksen tavoitteena onkin hahmottaa miten eri sektoreilla toimivia viranhaltijoita ja suunnittelijoita sekä uutta tutkimustietoa voidaan kytkeä tehokkaammin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen prosesseihin kaupunkisuunnittelussa.
Seminaarin kutsuvieraana oli kansanedustaja Jenni Pitko, joka antoi kommenttipuheenvuoron tutkijoiden esityksiin. Pitkon mukaan hankkeen teemat ovat vahvasti kytköksissä meneillään olevaan varautumiskeskusteluun. Pitko myös korosti, että ihmisten hyvinvointiin kytkeytynyttä resilienssiä on kasvatettava valmistautuessamme monenlaisiin tuleviin kriiseihin.
Työpajoista konkreettisiin ratkaisuihin
Toukokuussa RECIPEn kaupunkisuunnittelun tutkimusryhmä julkaisi yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa kyselyn kerätäkseen kaupunkilaisten kokemuksia Kuopion keskustan tärkeistä viheralueista. Kyselyn tuloksia hyödynnetään sekä tutkimuksessa että Kuopion kaupunkiympäristön suunnittelun tukena. Kyselyn lisäksi RECIPEn tutkimusryhmät ovat tehneet kevään aikana haastatteluja kaupunkiorganisaatioiden eri toimijoiden kanssa kartoittaakseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmia kaupunkisuunnittelun prosesseissa. Syksyllä tutkimus jatkuu RECIPE Refinery-työpajatyöskentelyn merkeissä, tavoitteena kehittää tutkittuun tietoon perustuvia työkaluja ja yhteistyöprosesseja eri toimijoiden välillä.
Kesäkuussa osallistuimme muun ohella yliopistoyhteisö UNICin City Labs -festivaaliin Oulussa. RECIPEn järjestämässä työpajassa hankkeemme johtaja Helka-Liisa Hentilä johdatti osallistujat kaupunkisuunnittelun teemoihin tartuntatautien ehkäisyn, terveyden edistämisen sekä planetaarisen terveyden näkökulmista niin historian kuin uusimpien näkökulmienkin kautta. Hankkeen vuorovaikutuksesta ja viestinnästä vastaavat tutkijatohtorit Anna Suorsa ja Anna-Maija Multas herättelivät osallistujia pohtimaan kuinka jälkiteollisen maailman eurooppalaiset kaupungit tulisi suunnitella, jotta ne edistäisivät ja ylläpitäisivät kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Työpajoihin osallistui toimijoita eri puolilta Eurooppaa ja keskustelu oli varsin vilkasta. Ideoita ja konkreettisiakin ratkaisuehdotuksia tuli esille. Työpajan materiaaleja ja syntyneitä tuotoksia hyödynnetään jatkossa myös tutkimuksessa, uusien ideoiden kehittämisessä ja jatkojalostamisessa.
Kohti syksyä
RECIPEn syksy starttaa elokuussa, kun Luonnon monimuotoisuus – ja Kaupunkiympäristöt ja terveys –tutkimusryhmien yhteinen kysely lanseerataan kaupunkilaisille Oulussa ja Helsingissä. Kyselyn avulla kartoitetaan asukkaille tärkeiden viheralueiden merkitystä ulkoilun ja hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi Luonnon monimuotoisuuden tutkimusryhmä aloittaa elokuussa maaperänäytteiden keräyksen. Tutkimuksen tavoitteena on yhdistää mikrobiomien ja kaupunkien viheralueiden laadun tutkimusta monimuotoisuuden näkökulmasta ympäristö- ja kansanterveystutkimukseen ja siten löytää mahdollisia syy-yhteyksiä luonnon monimuotoisuuden ja ihmisten terveyden välillä.
Syksyllä tutkijamme osallistuvat jälleen lukuisiin seminaareihin, konferensseihin ja keskustelutilaisuuksiin ja tutkimus etenee painollaan. RECIPEen voit tutustua muun muassa syyskuussa Oulun yliopiston Tutkijoiden yössä. Nähdään siellä!
Mukavaa kesää!
RECIPEn tiimi
Lue lisää RECIPEn tapahtumista ja aktiviteeteista Ajankohtaista-sivulta
Seuraa RECIPEä Twitterissä