Kesäkuussa järjestetyssä SuomiAreenan paneelikeskustelussa pureuduttiin tutkittuun tietoon luonnon monimuotoisuuden hyvinvointivaikutuksista. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että luontoelementit ja viherympäristö kuuluvat kaupunkisuunnitteluun jo alkumetreiltä lähtien.
Paneelissa olivat keskustelemassa erikoistutkija Aki Sinkkonen Luonnonvarakeskuksesta, yhdyskuntasuunnittelun professori, RECIPE-hankkeen johtaja Helka-Liisa Hentilä Oulun yliopistosta, maankäytön ja kaavoituksen kehittämispäällikkö Anne Jarva Kuntaliitosta ja toimitusjohtaja Aleksi Randell Rakennusteollisuudesta. Keskustelun juonsi kehitysjohtaja Marika Tammeaid Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlasta.
Paneelin aiheet liittyvät keskeisesti RECIPE-hankkeeseen, jonka tutkimusryhmät selvittävät muun muassa kaupunkisuunnittelun, ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille.
Keskustelussa nousi erityisesti esiin luonnon tuominen osaksi kaupunkisuunnittelua jo varhain, jotta sen potentiaali saataisiin hyödynnettyä kaikilla rakenteellisilla tasoilla infrasta rakennusmateriaaleihin. Kaupunkiluonto ei tarkoita pelkkää hoidettua nurmikkoa, vaan siinä täytyy olla monimuotoisuutta, painottaa Anne Jarva.
Kaupunkirakentamisen tiivistäminen tulisi yhdistää mielekkäästi luontoelementteihin. Konkreettisia esimerkkejä vastustuskykyä ja hyvinvointia edistävistä kaupunkiympäristöistä ovat viherpihat, joissa on lahoavaa maa-ainesta ja monimuotoinen mikrobikanta.
– Ihmisen kannalta tärkeää on päästä kosketusetäisyydelle vihreästä ja elävästä orgaanisesta maasta heti, kun pääsee ulos, toteaa Aki Sinkkonen.
Aleksi Randellin mukaan yksi suomalaisen rakentamisen ongelmista on, että viherrakentamisessa hyödynnetään suurelta osin vieraslajeja. Luonnon kannalta tärkeää olisi panostaa kotoperäiseen kasvillisuuteen ja perinnebiotooppeihin, ja tästä tulee valistaa myös rakennuttajia.
Helka-Liisa Hentilä peräänkuuluttaa parempaa systeemistä ymmärrystä kaupunkiluonnon tuottamista hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista ja myös siitä, millaisia kustannuksia kaupunkiluonnon puuttumisesta voi koitua esimerkiksi terveydenhuollolle. Ponnistus vaatii monien tahojen yhteistyötä. Monitieteisen tutkimuksen lisäksi tarvitaan kuntien, lainsäätäjien, rahoittajien ja sijoittajien panosta, panelistit korostavat.
28.6.2023 käyty keskustelu on katsottavissa kokonaisuudessaan tästä linkistä.
