PANDEMICS-ohjelman päätöstilaisuus järjestettiin Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 4.11. Paikan päälle oli kokoontunut hankkeiden tutkijoita, sidosryhmien edustajia ja muuta kiinnostunutta yleisöä sankoin joukoin. Vuodenvaihteessa päättyvässä ohjelmassa on ollut mukana RECIPE-hankkeen lisäksi EduRESCUE-hanke Jyväskylän yliopistosta, JuRe-hanke Turun yliopistosta ja WELGO-hanke Helsingin yliopistosta.
Tilaisuuden yhteydessä julkaistiin PANDEMICS-ohjelman yhteinen white paper -raportti, joka kantaa nimeä Koronapandemian opit: Kohti parempaa kriiseihin varautumista ja kriisinhallintaa. Julkaisu sisältää ratkaisuja ja suosituksia kriiseihin varautumisen ja kriisinhallinnan tarpeisiin.
Päivä käynnistyi tutkijoille ja sidosryhmille suunnatuilla kolmella dialogikeskustelulla, jotka keskittyivät kukin omaan aihepiiriinsä. Tapetilla olivat kansalaisten perusoikeuksien turvaaminen kriisitilanteessa, kansalaisten hyvinvointia tukeva kaupunkisuunnittelu ja kriisiviestintä.
RECIPE keskustelemassa kansalaisten hyvinvoinnista ja kriisiviestinnästä
RECIPE-hankkeen johtaja Helka-Liisa Hentilä toimi alustajana ja yhtenä keskustelijoista kansalaisten hyvinvointia tukevaa kaupunkisuunnittelua koskevassa dialogissa. Keskustelussa nousi esiin sosiaalisen kestävyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhdyskuntasuunnittelussa, huomion kiinnittäminen haavoittuvien ryhmien hyvinvointiin, sekä palveluiden kriisiaikaisen saavutettavuuden turvaaminen. Kiristyvä kuntatalous ja kaikille tasavertaisten kaupunkien suunnittelu olivat myös puheenaiheina. Eri sektoreiden yhteistyötä tulisi kehittää normaalioloissa, jotta se toimisi myös kriisitilanteissa. Lisäksi kaupunkien tilanpuute nousi esiin terveyttä edistävien kaupunkialueiden suunnittelua ja kehittämistä rajoittavana ongelmana.
Filha ry:n pääsihteeri Tuula Vasankari RECIPEn vuorovaikutuksen ja viestinnän tutkimusryhmästä oli
alustamassa kriisiviestintää koskevaa dialogia. Alustuksessaan Vasankari toi esille tutkimusryhmässä tehtyä koronaviestintätutkimusta ja kertoi muun muassa verkostoitumisen tärkeydestä ja viranomaisten välisen kommunikaation haasteista. Kriiseistä viestimisen tulisi olla säännöllistä, vaikka uutta tietoa ei aina olisikaan tarjolla. Lisäksi viestintään osallistuvien henkilöiden inhimillisten voimavarojen varmistaminen kriisitilanteissa olisi tärkeää.
Kriisinkestävä yhteiskunta rakentuu normaalioloissa
Iltapäivällä Tiedekulman Stagen valtasi kaksi toimittaja Jari Hanskan juontamaa paneelikeskustelua, joissa tarkasteltiin kriisien vaikutusta demokratiaan, hallinnon toimivuuteen ja päätöksen tekotapoihin, sekä pohdittiin, miten seuraava terveyskriisi hoidetaan Suomessa niin, että siitä koituisi mahdollisimman vähän vahinkoa yhteiskunnan eri sektoreille.
Ensimmäisen paneelikeskustelun alustivat Helsingin yliopiston professori Johanna Rainio-Niemi (JuRe) ja Vaasan yliopiston professori Harri Jalonen (WELGO). Panelisteina toimivat oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosaston osastopäällikkö Johanna Suurpää, valtioneuvoston kanslian strategianosaston neuvotteleva virkamies Jouni Varanka, Turun yliopiston professori Henri Vogt (JuRe) ja Helsingin yliopiston tutkija Johanna Vuorelma (WELGO).
Toisessa paneelikeskustelussa alustajina toimivat THL:n johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen (WELGO) ja RECIPEn kaupunkisuunnittelun tutkimusryhmän johtaja Emilia Rönkkö, joka kiteytti esityksessään hankkeen tuloksia ja tekeillä olevia politiikkasuosituksia.
Keskustelemassa olivat THL:n pääjohtaja Mika Salminen, sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Pasi Pohjola, Opetushallituksen yksikön päällikkö Laura Francke, Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa (WELGO) ja Jyväskylän yliopiston professori Marja-Kristiina Lerkkanen (EduRESCUE).
Keskustelujen yhteisenä punaisena lankana korostui kriisinkestävyyden rakentuminen normaalioloissa. Kriisi kohtaa yhteiskunnan sellaisessa valmiudessa ja tilassa, kuin se on sillä hetkellä, joten normaaliolon käytännöillä pitäisi pystyä toimimaan mahdollisimman pitkälle. Tähän tähtääviä toimenpiteitä ovat olleet muun muassa huoltovarmuus- ja valmiuslain kokonaisuudistukset. Kaoottisen mediakentän toivotaan kriisiaikana tuottavan selkeää viestintää, sillä erilaiset kriisit toimivat mis- ja disinformaation kasvualustana. Kriisiaikoina viestinnän merkitys korostuu, ja luottamus yhteiskuntaan on yhteydessä saatavilla olevan tiedon tasoon.
Vaikka nykyinen sote-järjestelmä on varautuneempi uusiin kriiseihin ja palveluiden saatavuus on joiltain osin parantunut, järjestelmän resurssien riittävyys on ikuinen haaste, ja esimerkiksi työvoiman saatavuus on suuri kysymysmerkki. Lisäksi kriisien kerrannaisvaikutusten arviointi vaatii eri sektorien välisen yhteistyön kehittämistä.
