Luonnon monimuotoisuus ja rakennetun ympäristön muutokset

RECIPE tuottaa uutta tietoa rakennetun ja luonnollisen elinympäristön ominaisuuksien ja terveyden välisistä yhteyksistä

Ymmärrys sekä rakennetun että luonnollisen elinympäristön ominaisuuksien ja terveyden välisistä yhteyksistä on lisääntynyt viime aikoina. Tutkimukset ovat osoittaneet, että elinympäristön rakennettuun ympäristöön liittyvät tekijät kuten käveltävyys, tiiviys, toimintojen sekoittuminen ja katuverkoston yhteydet ovat yhteydessä asukkaiden fyysiseen aktiivisuuteen.

Luonnollisen elinympäristön piirteet kuten kasvillisuuden määrä ja luonnon monimuotoisuus vaikuttavat terveyteen monin tavoin, ja vaikutukset näkyvät esim. mielenterveydessä ja immunologisessa terveydessä. Ihmisen muokkaamien ja rakentamien viheralueiden ja niihin liittyvien kaupunkialueiden maanpäällisen ja -alaisen biologisen monimuotoisuuden väheneminen voi heikentää immuunijärjestelmää ja siten altistaa tartuntataudeille. Kosketus luonnonmikrobeihin lisää ihmisen terveyttä. RECIPE-hanke nostaakin kaupunkimaaperän mikrobiomin keskeiseksi uudeksi tutkimusteemaksi. Vaikka kaupunkien viheralueiden mikrobien monimuotoisuudesta on vasta viimeisten viiden vuoden aikana ilmestynyt vähän tutkittua tietoa, tiedetään, että kaupunkien viheralueiden maaperän monimuotoisuus on vaihteleva. Aiemmissa tutkimuksissa ei ole yritetty etsiä syy-yhteyksiä mikrobien monimuotoisuuden ja ihmisten terveystietojen välillä. Jotta saataisiin parempi käsitys mahdollisista yhteyksistä, RECIPE-hankkeessa mikrobiomien ja kaupunkien viheralueiden laadun tutkimusta monimuotoisuuden näkökulmasta yhdistetään ympäristö- ja kansanterveyden tutkimukseen. Valituilta kohdealueilta eri puolilta Suomea kerätään tietoa monimuotoisuudesta (puusto, kasvillisuus ja maaperämikrobit), jota tullaan liittämään alueilla liikkuneiden ihmisten terveystietoihin.

Luonnon monimuotoisuuden tutkimusryhmä

Hannu Fritze

Hannu Fritze

Tutkimusprofessori, hankkeen varajohtaja, tutkimusryhmän johtaja, Luonnonvarakeskus

hannu.fritze(at)luke.fi
Asiantuntijuus: Maan mikrobiyhteisöt
Sivusto: Hannu Fritze

Sannakajsa Velmala

Sannakajsa Velmala

Tutkija, Luonnonvarakeskus

sannakajsa.velmala(at)luke.fi
Asiantuntijuus: Kasvi-mikrobi-vuorovaikutukset, sienijuuret, maaperän mikrobit
Sivusto: Sannakajsa Velmala

Krista Peltoniemi

Krista Peltoniemi

Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus

krista.peltoniemi(at)luke.fi
Asiantuntijuus: Maaperän mikrobit, mikrobiekologia, suot, metsät, maatalousmaat
Sivusto: Krista Peltoniemi

Katja Kangas

Katja Kangas

Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus

katja.kangas(at)luke.fi
Asiantuntijuus: Luonnon monimuotoisuus, luonnon virkistyskäyttö, paikkatietomenetelmät
Sivusto: Katja Kangas

Taina Pennanen

Taina Pennanen

Tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus

taina.pennanen(at)luke.fi
Asiantuntijuus: Maan mikrobiyhteisöt, puiden symbioottiset sienet
Sivusto: Taina Pennanen

Marika Laurila

Marika Laurila

Tutkija, Luonnonvarakeskus

marika.laurila(at)luke.fi
Asiantuntijuus: Luonnon monimuotoisuus, kasviekologia
Sivusto: Marika Laurila

Oili Tarvainen

Oili Tarvainen

Erityisasiantuntija, Luonnonvarakeskus

oili.tarvainen(at)luke.fi
Asiantuntijuus: Luonnon monimuotoisuus, korjaava ekologia
Sivusto: Oili Tarvainen

Julkaisut ja materiaalit

RECIPEn vuosi 2023 ottaa loppukiriä — Missä nyt mennään?

Hankkeen toinen kokonainen vuosi on kääntymässä loppusuoralle. Tutkimus alkaa pikkuhiljaa tuottaa tulosta, ja tapahtumakalenteri on täynnä menneitä ja tulevia konferensseja, työpajoja, seminaareja ja muita tapaamisia. Toukokuun 4. päivä pidettiin hankkeen toinen RECIPE Rotunda -etäseminaari, jossa hankkeen tutkijat pääsivät ääneen omien tutkimustensa tiimoilta. Oulun diakonissalaitoksen tutkija Pekka Korpelainen, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Kangas ja kaupunkisuunnittelun tutkimusryhmän johtaja, […]

SuomiAreenan paneeli: Monimuotoisen luonnon elementit on otettava mukaan jo kaupunkisuunnitteluvaiheessa

Kesäkuussa järjestetyssä SuomiAreenan paneelikeskustelussa pureuduttiin tutkittuun tietoon luonnon monimuotoisuuden hyvinvointivaikutuksista. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että luontoelementit ja viherympäristö kuuluvat kaupunkisuunnitteluun jo alkumetreiltä lähtien. Paneelissa olivat keskustelemassa erikoistutkija Aki Sinkkonen Luonnonvarakeskuksesta, yhdyskuntasuunnittelun professori, RECIPE-hankkeen johtaja Helka-Liisa Hentilä Oulun yliopistosta, maankäytön ja kaavoituksen kehittämispäällikkö Anne Jarva Kuntaliitosta ja toimitusjohtaja Aleksi Randell Rakennusteollisuudesta. Keskustelun juonsi kehitysjohtaja Marika […]
RECIPE Kuopio

RECIPE SuomiAreenassa 28.6.2023: Luonto takaisin kaupunkiin

Luonnon monimuotoisuus on vähentynyt erityisesti kasvavissa kaupungeissa. Tämä heikentää asukkaiden immuunijärjestelmää ja altistaa monille tartuntataudeille. Luontokosketus vaikuttaa myös mielenterveyteen ja fyysiseen aktiivisuuteen. Tervetuloa seuraamaan osana SuomiAreenaa järjestettävää paneelikeskustelua aiheesta Luonto takaisin kaupunkiin – Miten rakennamme terveyttä ja hyvinvointia edistävän elinympäristön tuleville sukupolville? Paneelikeskustelussa pureudutaan tutkittuun tietoon siitä, miten maankäytön suunnittelulla ja viherryttämisellä voidaan luoda terveyttä […]

RECIPE-blogi: Kuopiolaisten vihreät mielipaikat ja 80 tuuppausta kohti hyvinvoivempaa kaupunkia

Puijo / © Vicente Serra, Kuopion kaupunki   Torstaina 27.4.2023 Millaisilla kaupunkiympäristön viheralueilla kuopiolaiset mieluiten viettävät aikaansa, ja mitä hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuuksia ne tarjoavat kaupunkilaisille? Näihin kysymyksiin paneuduimme keväällä 2022 toteutetun ”Kuopion keskustan tärkeät viheralueet” karttakyselyn avulla. Kyselyn tulosten mukaan osalle kaupunkilaisista viheralueiden houkuttelevuus liittyy nimenomaisesti luonnonrauhaan, hiljaisuuteen ja ”silleen jättämiseen”. Toisaalta vastaajat arvostivat myös […]
Koronapandemian opit RECIPE

Politiikkasuositus: Koronapandemian opit tuleviin kriiseihin valmistautumiseen ja kriisien hallintaan

Koronapandemia ei ole ollut vain akuutti terveyskriisi. Pitkittyneeseen häiriötilaan ei ollut varauduttu, mutta siitä voidaan ottaa opiksi. Kriisivalmiuden parantamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä ja laajakatseista lainsäädäntötyötä sekä yhteiskunnan rakenteiden parantamista. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa ratkaisevasti ihmisten käyttäytymiseen ja kokonaisturvallisuuteen. Lue PANDEMICS-ohjelman opit tuleviin kriisien valmistautumiseen ja kriisien hallintaan.
RECIPE Mustread Demokratian puolustusdialogit

Mustread: Koronapandemia haastoi demokratian – nyt on aika ottaa oppia kritiikistä

Demokratian Puolustusdialogit -keskustelun pohjalta kirjoitettu Mustread-artikkeli käsittelee pandemian vaikutuksia suomalaiseen demokratiaan. Artikkelin ovat kirjoittaneet STN:n PANDEMICS-ohjelman tutkijat, RECIPEstä mukana on Terveyshistorian tutkimusryhmän johtaja Heini Hakosalo.  Lue SITRAn Demokratian puolustusdialogit -raportti   
RECIPE pyöräilyä Oulussa

Mun Oulu: Asteen verran parempaa päätöksentekoa kestävän liikkumisen edistämiseksi

RECIPEn tutkija Mikko Kärmeniemi kirjoitti Mun Oulu -verkkolehteen kestävän liikkumisen edistämisestä Oulussa: Asteen verran parempaa päätöksentekoa kestävän liikkumisen edistämiseksi Lue lisää RECIPEn Ympäristöterveyden tutkimusryhmän tavoitteista
RECIPE pehmeä turvallisuus

RECIPE-blogi: Pehmeä yhteiskunta­turvallisuus ja kaupunki­suunnittelu

Tiistai 19.4.2022 Kaupunkien strateginen kyvykkyys varautua ylläpitämään kriittisiä toimintoja häiriöiden, kuten terveysuhkien, aikana on ajankohtaisempaa kuin koskaan.   Keskeistä varautumisessa on pyrkimys reaktiivisuuden sijasta proaktiiviseen ennakointiin. Siksi myös kaupunkisuunnittelu on nähtävä keskeisenä osana poikkihallinnollista kokonaisturvallisuuden edistämistä. Kokonaisturvallisuus sisältää paitsi ”kovan” turvallisuuden (security), kuten esimerkiksi rakennetun ja digitaalisen infrastruktuurin kestävyyden suoria uhkia vastaan, myös pehmeän turvallisuuden […]
Recipe tilannekuvaraportti

RECIPE-hankkeen tilanne­kuva­raportti on julkaistu

RECIPE-hankkeen rahoittaja on Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. STN:n lakisääteisiin tehtäviin kuuluu rahoitettujen hankkeiden seuranta ja vaikuttavuuden arviointi. Tilannekuvaraportissa esitellään hankkeen konkreettiset tutkimukselliset sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet. RECIPE-hankkeen tilannekuvaraportti on nyt julkisesti luettavissa: RECIPEn tilannekuvaraportti 2021
Pandemiakestävät kaupungit kuvituskuva

OY:n blogi: Pandemia­kestävät kaupungit – tulevaisuus suunnittelu­pöydällämme

RECIPEn kaupunkisuunnittelun tutkimusryhmän johtaja, dosentti Emilia Rönkkö kirjoitti hankkeestamme Oulun yliopiston Science with Arctic Attitude -blogiin. Lue blogiteksti: Pandemiakestävät kaupungit