Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Kaupunkisuunnittelu pandemioiden ennaltaehkäisyn välineenä (Resistant Cities. Urban Planning as Means of Pandemic Prevention RECIPE) -hankkeessa on tutkittu kaupunkiympäristöjen roolia ja kaupunkisuunnittelun mahdollisuuksia tartuntatautien ennaltaehkäisyssä ja pandemioiden torjunnassa.
RECIPEn tavoitteena on ollut tuottaa uutta laajasti sovellettavissa olevaa tieteellistä tietoa ja syventää yhteiskunnallista ymmärrystä kaupunkisuunnittelun, elinympäristön ja terveyden välisistä yhteyksistä. RECIPE on myös kehittänyt terveysvaikutusten analyysi- ja arviointimenetelmiä sekä edistänyt poikkialaista keskustelua ja yhteistyötä kaupunkisuunnittelun ja terveyden edistämisen välillä. Monitieteinen hanke on yhdistänyt ympäristön, ympäristöterveyden, liikuntalääketieteen, terveyshistorian, informaatiotutkimuksen, kansanterveyden ja kaupunkisuunnittelun tutkimusta ja tutkijoita Oulun yliopistosta, Oulun Diakonissalaitoksen Liikuntaklinikalta, Luonnonvarakeskuksesta ja Filha ry:stä.
Hankkeen aikana saatujen tutkimustulosten mukaan ekososiaalinen kokonaiskestävyysviitekehys on otettava pandemiakestävän kaupunkisuunnittelun lähtökohdaksi. Kaupunkisuunnittelu on kytkettävä tiiviimmin kokonaisturvallisuusajatteluun ja strategiseen ennakointiin sosiaalisen, ympäristöllisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta. Historiallisten ennakkotapausten käyttäminen apuna pandemiavarautumisessa on suotavaa; se edellyttää laajemman historiallisen kontekstin tuntemusta.
Tuloksia
Luonnon monimuotoisuuden tutkimusryhmän johdolla on saatu alustavia tuloksia siitä, että mikä tahansa vihreys kaupunkiympäristössä on todennäköisesti mikrobitasolla ihmisille hyväksi. Ympäristöterveyden ryhmän tämänhetkiset tutkimustulokset vahvistavat tätä näkemystä mikrobitasoa laajemminkin. Asuinympäristön vihreys ja luontoalueiden monimuotoisuus ovat positiivisesti yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen ja terveyteen, joten vihreitä ja monimuotoisia luontoalueita tulisi säilyttää ja lisätä asuinalueilla ja kaupungeissa. Lisäksi ympäristöterveyden ryhmässä on tutkittu kaupunkien asukastiheyden, säätekijöiden ja viheralueiden vaikutusta hengitystieinfektioesiintyvyyteen. Tutkimuksissa havaittiin, että kaupunkien alhainen lämpötila liittyi lisääntyneeseen hengitystieinfektioriskiin, ja kosteuden ja tuulen yhteydet infektioihin vaihtelivat. Suurempi väestöntiheys kaupungeissa lisäsi hengitystietartuntojen määrää. Kaupunkien vihreyden ja hengitystieinfektioiden välillä ei havaittu olevan yhteyttä.
RECIPEssä on tarkasteltu myös korona-ajan viranomaisviestintää. Tutkimusta varten haastatellut asiantuntijat luokittelivat koronaviestinnän suurimmiksi haasteiksi aika- ja henkilöresurssien puutteen, ristiriitaiset viestit, tietosisällön vajavuuden ja puuttuvan tutkimusnäytön sekä poliittiset paineet. Tutkitun tiedon päätymiseksi käytännön suunnitteluratkaisuihin RECIPEssä on tutkittu myös informaation ja tiedon käyttöä pandemiankestävien kaupunkiympäristöjen monialaisessa suunnittelussa ja kehittämisessä. Kaupunkisuunnittelun päätöksentekoprosesseihin osallistuvien tahojen tiedontarpeet vaihtelevat, ja informaatiotulvan lisäksi myös tietoaukkoja esiintyy. Pandemian kaltaisten poikkeustilanteiden edessä helposti päätöksenteon tueksi omaksuttavat tietosisällöt korostuvat. Terveyshistorian tutkimus on osoittanut, että kuten aiemmissakin pandemioissa, myös koronapandemian aikana valmistautumisessa ja pandemia-ajan päätöksenteoksessa nojattiin aikaisempien pandemioiden kokemuksiin ja toimintamalleihin, vaikka uusi tartuntatauti olisikin erilainen.
Tutkimus jatkuu
RECIPE-hankkeen päättyessä tutkimustulosten julkaiseminen jatkuu, samoin hyvin alkanut ja tiivistynyt yhteistyö kaupunkisuunnittelun, ympäristön, terveyden ja hyvinvoinnin toimijoiden ja päätöksentekijöiden kanssa. Tutkimus terveyden, hyvinvoinnin, kaupunkisuunnittelun, historian ja ympäristön välisistä yhteyksistä jatkuu esimerkiksi hankkeissa Liikkumisolosuhteet kaavoituksessa (LIIKKA) (OKM, 2024-2025), Objektiivisesti mitattujen ja koettujen asuinympäristön piirteiden, fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon yksilöllisten profiilien ja terveyden väliset yhteydet elämänkaaressa (REPACT) (OKM, 2023-2026) ja Parantavat talot – tuberkuloosiparantoloiden historia ja uudelleenkäyttö (Koneen säätiö 2024-2025).