Kaupunki­suunnittelun työkalut ja suositukset

RECIPE kehittää kaupunkisuunnittelun terveysvaikutusten analyysi- ja arviointimenetelmiä

Strategisen ennakoinnin merkitys sekä yhteiskuntien kyvykkyys vastata erilaisiin luonnon ja ihmisen aiheuttamiin kriiseihin on korostunut monimutkaisten ongelmien kuten ilmastonmuutoksen ja COVID-19 pandemian myötä. RECIPEn kaupunkisuunnittelun tutkimusryhmässä kehitetään uudenlaisia terveysvaikutusten arviointityökaluja sekä nivotaan kaupunkisuunnittelua tiiviimmin osaksi kansanterveyden edistämistä ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuusstrategiaa. Millaisia politiikkasuosituksia, suunnittelutaktiikoita ja työkaluja tarvitaan edistämään tutkittuun tietoon perustuvaa kaupunkisuunnittelua ja päätöksentekoa, kun tavoitteena on pandemioiden ehkäisy? Miten datalähtöisillä analyysi- ja arviointityökaluilla voidaan edistää tiedon tuottamista, muuntamista ja siirtämistä tutkijoiden, suunnittelijoiden ja päättäjien välillä?

Kaupungeissa on merkittävä tarve poikkihallinnollisille menettelyille, jotka käsittelevät kaupunkiympäristön terveellisyyttä ja kokonaisturvallisuutta systeemitasoisesti, kattaen laajasti taloudelliset, poliittiset, kulttuuriset, teknologiset sekä ekologiset prosessit. COVID-19 pandemian yhteydessä on syntynyt tarve tietää, millaiset kaupungit ovat joutuneet alttiiksi ja toisaalta toipuneet nopeimmin koronan vaikutuksista. Tutkimusta tarvitaan myös suunnittelutavoitteiden keskenään ristiriitaisista vaikutuksista. Kaupunkien elinvoima ja kilpailuedut rakentuvat juuri niiden ominaisuuksien ympärille, jotka näyttävät mahdollistavan tartuntatautien leviämisen, kuten suuri ihmistiheys, globaalit yhteydet, korkea joukkoliikenteen osuus sekä laaja tapahtuma-, matkailukohde- ja palvelutarjonta. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että rakennettuun ympäristöön liittyvät tekijät kuten käveltävyys, tiiviys, toimintojen sekoittuminen ja katuverkoston yhteydet ovat yhteydessä asukkaiden fyysiseen aktiivisuuteen. Oma roolinsa immunologisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on myös elinympäristön monimuotoisuudella ja vihreydellä, joka kaupungistumisen myötä uhkaa edelleen kaventua. Kaupunkiympäristöjen kokonaisturvallisuuden näkökulmasta onkin tarpeen arvioida rakentamisen terveysvaikutuksia moniulotteisesti esimerkiksi tartuntatautien leviämisen ja siten yhteiskunnan haavoittuvuuden lisääntymisen osalta.